Ihminen, yksi 1,3 miljoonasta

”Someraivoon ei törmää eläinkanavilla”, sanoo Tarja Heinvaho HS:n kolumnissaan. Ja on oikeassa. Raivoa ja negatiivisia kommentteja esiintyy eläinten yhteydessä sosiaalisessa mediassa vähintäänkin vähemmän kuin ns. ihmisasioita käsittelevillä kanavilla.

Mistä tämä johtuu, mikä on syy ja minkä ansiosta näin on? Että eläimistä on helppo nostaa esiin erityisesti inhimillisiä ja hyviä ominaisuuksia? Söpöstellä isona ihmislaumana pörröisiä pentukuvia? Syy tuskin on pelkästään siinä, että eläimet eivät somepostaile omasta puolestaan. Koska kivat kissakamut eivät voi naukaista ihmiskielellä mitään negatiivista, eivät ne voi aukaista luukkua raivokanavalle?

Ehkä olemme pakotettu ymmärtämään ja sallimaan enemmän, koska tiedollisesti ymmärrämme vähemmän? Eläimet tuntuvat meistä ihmisistä inhimillisiltä todennäköisesti mm. siksi, että kuulumme samaan ”eliökiintiöön”. Emme samaistu tai löydä tuttuja piirteitä muista eliöistä, vaikkapa kasveista, sienistä tai mikrobeista. Ja toisaalta: eläimet eivät puhu kanssamme samaa sanallista kieltä ja kehonosatkin ovat sitä luokkaa erilaisia, että joskus samuutta on haastavaa löytää. Suomea solkkaava pystyy opastamaan kehollisesti tehokkaammin vain kiinaksi keskustelevaa ihmiskollegaa kuin kilpikonnaa. Kielestä viis, lajitoveri on kelpo kommunikaatiokaveri.

Maailma, jossa elämme ja maapallo, jolla tallaamme, ei ole vain meidän. Me ihmiset olemme vain yksi eläinlaji lähes 1,3 miljoonasta tunnistetusta eläinlajista. Ken tietää, millaiset eläimet tätä palloa hallitsevat vaikkapa 70 000 vuoden kuluttua.  Jospa koiramme ulkoiluttavat meitä vuonna 72 017?

Kun haluat oppia lisää elämästä, voit oppia lisää eläimiltä. Läsnäolon opettajana erinomainen on ihan vaikkapa perustason pieni seurakoira. Rapsuta karvapöksyä siten, että olet hänelle läsnä ja fokuksesi on pienen tuhinakaverin masun kutittelemisessa. Tai hoida rapsuttelu samalla, kun puhut työpuhelua. Tai vahvista johtajuutta ja sisäistä leijonaasi mallittamalla lampaita – johtajalampaatonta laumaa kun ei ole olemassa. Tai paranna vuorovaikutustaitojasi suorastaan sikamaisesti possuja tarkkailemalla.

Meillä ihmisillä on paljon opittavaa muilta eläimiltä.

Kirjoittajalla itsellään on pieni valkoinen kotikoira, joka haukahtelee hyvällä Instagramissa.

Merkityksellä on merkitystä

Tänään jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella oli mahdollisuus käyttää omaa ääntään merkityksellisesti, äänestämällä.

Äänestäminen on tapa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tällä hetkellä maailma toimii niin, että voimme äänestämällä vaikuttaa kansallisen tason asioihin. Suomessa äänestystapahtumia ovat nyt ajankohtaisten kunnallisvaalien lisäksi eduskunta-, presidentin- ja europarlamenttivaalit.

Itse olen äänestänyt aina. Se on hieno etuoikeus, jota kaikilla tässä maailmassa ei ole. Samalla se on mielestäni velvollisuus ja lupalappu suun avaamiseen silloin, kun yhteiskunnallisista asioista on jotain kriittistä sanottavaa.

Kun kuulen, että joku on jättänyt äänestämättä, tiedustelen mikä on ollut syy. Satunnaisten “en ehtinyt, oli parempaa tekemistä” ja “ei vaan kiinnosta” vastausten ohella useimmiten kuulemani peruste on: “Sillä ei ole merkitystä”.

Äänestämättä jättämäminen merkitsee minun kartallani tietoista valintaa jättäytyä tarkkailijan rooliin. Minä väitän, että yhdellä äänellä on merkitystä. Vaikka se ei johtaisi juuri sinun ehdokkaasi valintaan vaaleissa, on sillä merkitystä vähintään sinulle itsellesi.

Miksi näin? Koska merkityksellä on merkitystä. Sinä olet äänestyspäätöstä tehdessäsi miettinyt, pohtinut ja puntaroinut sinulle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. Äänestämällä teet itsesi nähdyksi ja kuulluksi itsellesi ja yhteiskunnalle.

Muutamia ihmisiä olen saanut oivaltamaan äänestämisen olevan osallistumisen lisäksi itselle merkityksellisten asioiden käsittelyä ja olen saanut ilahtua ystävän tai tuttavan päätöksestä äänestää – sittenkin. Viestilläni ja viestinnälläni on siis ollut merkitystä. Ja niin kuin viestinnässä aina, lopullisen valinnan viestin merkityksestä ja sen aiheuttamasta reaktiosta ja toiminnasta, tekee sen vastaanottaja.

Johtaminen on viestintää ja viestintä johtamista

Hyvä viestinnällä saa aikaan haluttua, hyvää toimintaa. Vaikuttavalla ja myönteisellä viestinnällä voi saada sujuvasti aikaan isonkin muutoksen.

Harmillisen moni ymmärtää hyvän viestinnän merkityksen vasta koettuaan eron seuraavien tilanteiden välillä.

  1. Tilanne, jossa on viestitty vaikuttavasti, myönteisesti ja arvojen mukaisesti.
  2. Vastaava tilanne, jossa ei ole viestitty vaikuttavasti, myönteisesti ja arvojen mukaisesti ja hommat on menneet enemmän vai vähemmän “keturalleen”.

tai

  1. Tilanne, jossa ei ole viestitty vaikuttavasti, myönteisesti ja arvojen mukaisesti ja hommat on menneet enemmän tai vähemmän “keturalleen”.
  2. Vastaava tilanne, jossa viestitty vaikuttavasti, myönteisesti ja arvojen mukaisesti.

Usein viestinnällinen herätys koetaan jommankumman konkreettisen vertailutilanteen jälkeen. Olit johtaja, esimies tai työntekijä.

Jos johtajalla on onni osata viestiä itse ensimmäisen vaihtoehdon ensimmäisen vaihtoehdon mukaan, on tilanne hyvä niin pitkään, kuin hän itse on pääasiallinen johtava viestijä. Jos organisaatiossa työskentelee enemmän kuin yksi henkilö ja johtaja viestii muillekin, kuin itselleen, tilanne muuttuu. Taitava viestintähenkilö johtajan aisaparina on oiva ja tarpeellinen henkilö varsinkin isommissa organisaatioissa. Mutta kukaan ei voi olla johtajan kylkiäisenä mukana kaikissa viestintätilanteissa. Eikä pidäkään olla.

Viestintä nimittäin kuuluu kaikille.

Koska olemme ihmisiä, on meillä luontainen kyky viestiä toisille ihmisille suhteellisen ymmärrettävästi. Ymmärrämme toistemme viestejä huomattavasti paremmin, kuin vaikka yrittäessämme viestiä kilpikonnalle.

Viestinnällä: sillä mitä viestit ja miten viestit, on suuri merkitys. Faktat vakuuttavat, tunteet saavat toimimaan.

Voit inspiroida, innostaa, kannustaa, motivoida, sitouttaa, ohjata oikeaan suuntaan, oivalluttaa. Tai latistaa, lannistaa, vihastuttaa, saada välinpitämättömäksi.

Viestimällä johdat aina ja väistämättä jotain. Ihmisiä, toimintaa, ajattelua.

Ja organisaatiot; yritykset ja yhteisöt, ovat aina vetäjänsä näköisiä. Millaiset viestintätaidot sinulla on, miten sinä viestit? Millaista mallia näytät, millaista kulttuuria rakennat?

Olisiko NYT oikea aika terävöittää viestintätaitojaan?

Tarja Törmänen 9.3. Work Goes Happy -tapahtumassa ja Happy Human Hour seminaarisalissa

klo 11.00– 11.30   Johtajan käyttöopas. Tule rakentamaan sellainen itsellesi.

klo 14.00 – 14.30   Johtaminen on viestintää ja viestintä johtamista. Kuinka viestit tuloksekkaasti?

Katso koko Happy Human Hour seminaariohjelma täältä.